|
Kuva: Anni
Janoisen verkkolehden toimittaja Anni kertoo paastoamiskokemuksistaan.
MIKSI?
Tämän vuoden pääsiäispaasto on kolmas kirkollinen paasto, johon osallistun. Olen paastonnut ainoastaan niin kutsutun suuren paaston eli pääsiäistä edeltävän paaston aikana, vaikka ortodoksikirkon kalenterissa paastopäiviä löytyy vuodesta enemmän kuin paastottomia päiviä. Suurta paastoa viettämällä koen pääseväni paremmin kiinni suuren juhlan (eli pääsiäisen) tunnelmaan.
Perinteisesti tärkein paastoamistapa on rukous ja hengellinen kilvoittelu. Ruoka-asioiden rajoittaminen tulee tavallaan hengellisen puolen kylkiäisenä. Omalla kohdallani tämä tarkoittaa sitä, että laskiaissunnuntain ja ensimmäisen pääsiäispäivän välisenä aikana pyrin hiljentymään enemmän rukoukseen ja noudattamaan paastosääntöjä. Eläinperäisten tuotteiden lisäksi olen tavannut paastota vielä jostakin muusta. Esimerkiksi ensimmäisenä paastonani paastosin virvoitusjuomista ja kahtena viime vuonna olen paastonnut alkoholista.
MITEN?
Jokainen voi paastota tavallaan. Kuten edellä mainitsin, itse vältän paaston aikana eläinperäistä ravintoa ja alkoholia voidakseni keskittyä olennaiseen eli rukoilemiseen ja hiljentymiseen maailman nautintojen sijaan. Paaston aikana pyrin rukoilemaan paljon yksin ja yhdessä, rauhoittumaan kotosalla ja miettimään sitä, mikä on elämässä tärkeää.
Eläinperäisten tuotteiden välttelemistä helpottaa se, että olen vegaani (paaston ulkopuolellakin), mutta paaston aikana yritän olla lipsumisten kanssa paljon tarkempi. Lipsumisilla tarkoitan sitä, että pyrin välttämään esimerkiksi hunajan käyttöä julkisilla paikoilla (kotiini en eläinperäistä muonaa hanki) ja sitä, että kyselen esimerkiksi ravintolassa tarkasti, mitä ruoka-annoksissa on. Alkoholista on mielestäni suhteellisen helppo paastota. En osta alkoholia kotiini enkä juo sitä missään juhlissa lukuunottamatta kirkonmenoja.
Koen paastoamistapani itselleni hyväksi. Mielestäni paastoaminen on jokaisen oma päätös enkä koe, että paastoaminen olisi kenenkään velvollisuus. Suosittelen silti kokeilemaan paastoamista: mielestäni jokaisen on hyvä miettiä sitä, mille haluaa tehdä lisää tilaa omassa elämässään ja mikä asia tätä tilaa vie.
LOPUKSI
Olen kokenut saavani paastoamiselta paljon. Vaikka välillä ärsyttää, että mistään ei löydy itselle sopivaa syötävää tai kaverit tyrkyttävät punkkulasia käteen, paastoamisen plussat kaatavat miinukset. Olo on hyvä ja kevyt ja tuntuu, että arjessa on uutta voimaa rauhoittumisen ansiosta. Puhumattakaan siitä, kun voi syödä niin paljon kuin jaksaa hyviä ruokia (ja kieriskellä lopun päivää ähkyssä) pääsiäispäivänä!
Paasto on tehnyt poikkeuksetta hengelliselle puolelle hyvää joka paastossa. Koen saaneeni uusia ajatuksia ja aikaa miettiä hengellisen puolen asioita uudelleen. Välillä on tehnyt kipeää havaita joitakin asioita omassa elämässä, mutta kun asioita käsittelee rauhassa, niistä tuppaa oppimaan jotain uutta ja pääsemään joissakin asioissa eteenpäin. Mitään suurta "tajuamista" tai salamaa kirkkaalta taivaalta en ole päähäni saanut, mutta monet vanhat uskonasiat ovat vironneet ja virkistyneet kasvattamaan hedelmää myös tässä hetkessä.
Siunattua pääsiäistä kaikille Janoisille!
Anni
Â
|